Kun sisäilma muuttuu yhtäkkiä vaaralliseksi

Sisätilat yleensä suojaavat ihmistä, joten sisällä pysymiseen ei ole koskaan oikeastaan liittynyt akuutin vaaran tunnetta. Jatkuva sisätiloissa oleskelu on ollut enintään epämiellyttävää väärän lämpötilan tai raikkaan ilman puutteen aiheuttaman uupumuksen vuoksi. Miten eri tavalla sisäilman laatuun suhtaudutaan nyt, kun koronavirus (COVID-19) on aiheuttanut yli 13 miljoonaa vahvistettua tartuntaa maailmanlaajuisesti ja yli 580 000 kuolemantapausta? Kokoontumisrajoitusten poistuessa julkisissa tiloissa nähdään taas enemmän väkeä. Yritykset valmistautuvat hitaasti mutta varmasti työntekijöidensä hallittuun paluun toimistoon, ja keskustelu terveellisestä sisäilmasta on kaiken keskiössä. Ja hyvästä syystä.

Virusten leviäminen

Vuoden 2020 alkupuolella Kiinan Wuhanissa puhkesi odottamaton ja uusi virusepidemia. Vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän eli koronaviruksen (SARS-CoV-2) leviäminen alkoi maailmassa vuonna 2019 ja on jatkunut siitä lähtien. COVID-19-tautia aiheuttava virus leviää pääasiassa kosteuspisaroiden välityksellä, jotka vapautuvat tartunnan saaneen henkilön yskiessä, aivastaessa tai hengittäessä ulos. Pisarat ovat liian raskaita pysyäkseen ilmassa, joten ne putoavat nopeasti maahan tai muille pinnoille. Siksi tähän mennessä COVID-19-tautia ehkäistäessä taistelu on keskittynyt enimmäkseen lähikontaktilta suojautumiseen ja tartuntaa levittävien pintojen välttelyyn. Kansalaisille annetut suojautumisohjeet sisältävät neuvoja, jotka koskevat turvaväliä, käsien pesua, pintojen desinfiointia, sairaana kotona pysymistä ja hengityssuojaimien (maskien) käyttöä.

Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että SARS-CoV-2 pysyy elinkelpoisena useita tunteja aerosoleissa eli ilman pienhiukkasissa (van Doremalen et al., 2020). Tämä tarkoittaa, että toinen mahdollinen syy viruksen leviämiseen on näiden pikkuriikkisten kosteuspisaroiden kulkeutuminen hengitysilman välityksellä (Lewis, 2020; Morawska ja Cao, 2020). Vaikka tieteelliset todisteet COVID-19-sairauden ilmateitse tarttumisesta ovat tällä hetkellä vielä epätäydellisiä, useat tutkimukset osoittavat, että riski viruksen leviämiseen ilmateitse on vähintäänkin mahdollinen (Chia et al., 2020; Jiang et al., 2019; Liu et al., 2020; Santarpia et al., 2020) suoran kosketuksen ja pisaratartunnan lisäksi. Joka tapauksessa on olemassa vahvaa yleistä näyttöä virustartuntojen leviämisestä sisäilmassa erityisesti ruuhkaisissa ja huonosti tuuletetuissa ympäristöissä (Coleman et al., 2018; Distasio et al., 1990; Knibbs et al., 2012; Li et al., 2005; Moser et al., 1979; Nishiura et al., 2020).

Sisäilman merkitys

Tehokkaan ilmanvaihtojärjestelmän edut ovat ilmeisiä sisäilman aiheuttamaa kontaminaatioriskiä vähennettäessä (Eames et al., 2009). Ilmanvaihdolla on merkittävä osuus uloshengitetyn ja viruksen saastuttaman ilman poistamisessa. Hyvä ilmanvaihto korvaa saastuneen ilman puhtaalla ilmalla ja suojaa ihmisiä virusten leviämiseltä ilman välityksellä. Sisäilman kierrätys ei ole vaaratonta. Suljettu kierto voi kuljettaa ilmansaasteita (ja siten myös tarttuvia viruksia) samaan järjestelmään kytketyistä huoneista toisiin. Tämä lisää ilmassa leviävien virusten aiheuttamaa infektioriskiä. Hiukkassuodattimet ja ilman desinfiointi vähentävät tätä riskiä, mutta nämä menetelmät eivät välttämättä aina tarjoa riittävää suojaa kaikkia viruksia vastaan.

Liikkumisrajoitusten asteittain keventyessä suuri osa väestöstä voi yhä enemmän viettää aikaa julkisissa tiloissa ja muissa yhteisöllisissä paikoissa, kuten kaupoissa, toimistoissa, hisseissä, kokoushuoneissa, kouluissa, ravintoloissa ja joukkoliikenteessä. Näissä paikoissa mahdollisuus tartunnan saaneiden ihmisten aiheuttamaan hengitysilman saastumiseen on suuri. Jos tällaisten paikkojen tuuletus ja ilmanvaihto ovat riittämättömiä, terveillä ihmisillä on riski saada virusinfektio hengitysilman välityksellä (Morawska et al., 2020). Jos tehokas ilmanvaihto ei ole mahdollista tai tiloissa on suljettu ilmankierto, ilmanpuhdistus tarjoaa ratkaisun. Eräs tutkimus on osoittanut, että ilmanpuhdistimet voivat merkittävästi vähentää altistumista aerosoleille ja pisaratartunnoille (Chen et al., 2020).

Ilmanpuhdistuslaitteiden käyttö on myös mielenrauhaa tuova ”näkyvä” ratkaisu, joka edistää työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Aiemmin näkyviksi mielletyt estotoimet, kuten turvavälit ja kontaktiton työskentely, eivät kuitenkaan estä COVID-19-viruksen aerosoleissa leviävää tartuntariskiä. Puutteellisen ilmanvaihdon kanssa pelkkä käsien pesu ja jopa pintojen desinfiointi tuudittavat ihmiset väärään turvallisuuden tunteeseen ahtaissa tiloissa, joihin (pienet) ihmisryhmät kokoontuvat pitkiksi ajoiksi. Toimistot, koulut ja ravintolat voivat aiheuttaa uuden tartunta-aallon ennen kuin sitä huomaammekaan. Ilmanpuhdistuksen lisäksi tietyn UV-C-säteilyannoksen saaneet virukset muuttuvat kokonaan elottomiksi sekunneissa (García de Abajo et al., 2020; Buonanno et al., 2020). Auringonvalo muuttaa myös 90 % viruksista elottomiksi muutamassa minuutissa (Ratnesar-Shumate et al., 2020).

 

 

Suositukset

COVID-19-taudin leviämistä voidaan hillitä noudattamalla muutamaa tärkeää suositusta, jotka tekevät sisätiloista turvallisia oleskella (katso edellä olevaa kuvaa). Tähän tarvitaan korkean teknologian ja jokapäiväisten toimenpiteiden yhdistelmää. On kiinnitettävä riittävää huomiota siihen, että SARS-CoV-2:n leviäminen on mahdollista hengitysilman välityksellä. Kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijöiden tulee siksi olla tietoisia asianmukaisista sisäilman laatua parantavista toimista, jotka ovat tehokkaita ilmateitse leviävän infektioriskin hallitsemisessa ja vähentämisessä. Ilmanvaihdon tehostaminen on yksi niistä. Ihannetapauksessa toimistotilat ovat kuin koteja, jotka voidaan tuulettaa läpivetoa hyödyntämällä.

Sisäilman kiertämistä tulee vähentää kaikin keinoin, ja paras ratkaisu on tuoda tilaan mahdollisimman paljon raikasta (ulko)ilmaa. Olemassa olevaa ilmanvaihtoa voidaan tehostaa siirrettävillä ilmanpuhdistimilla (mekaanisilla suodatinjärjestelmillä, jotka sitovat itseensä ilmassa leijuvat mikropisarat). Ilmanpuhdistuksen lisäksi ilman käsittely UV-C-valolla estää tehokkaasti SARS-CoV-2-viruksen leviämistä.

Lopuksi

 Tärkein koronakriisistä saatu opetus on sisäilmaa koskevan ajattelutavan muutos. Sisäilmaan kohdistuva mielenkiinto koski pitkään tilan käyttäjien mukavuutta lämpötilan, kosteuden ja hajujen osalta. Normaalisti sisäilmassa aistinvaraisesti havaittavat puutteet aiheuttavat ihmiselle vastenmielisyyttä. Koronan myötä nyt kiinnitetään huomiota sellaisiin aistinvaraisesti vähemmän tärkeisiin tekijöihin, jotka eivät ole olleet nopeasti korjattavien asioiden listalla. Yhä tärkeämpää on tietää ilman hiilidioksidipitoisuus, pienhiukkasten määrä, ilmassa mahdollisesti olevat hajuttomat kemialliset ainesosat – ja ennen kaikkea virukset. Tulevaisuudessa toimitilarakennusten kestävällä kehityksellä tarkoitetaan muutakin kuin kiertotalouden, energianeutraaliuden ja eri jalanjälkien kaltaisia periaatteita. Enää ei ole mahdollista ajatella, että se mikä on hyväksi ympäristölle on automaattisesti hyväksi ihmiselle. Kestävän kehityksen periaatteet ilman tietoa niiden terveysvaikutuksista ovat itse asiassa merkityksettömiä. Tilojen terveellisyyteen kiinnitetään nyt huomiota aivan eri tavalla. Macomber ja Allen (2020) uskovat, että tulevaisuudessa ”hyvän terveyshistorian” omaavat rakennukset ja toimitilat ovat menestyjiä, joihin vuokralaisia löytyy helposti ja joiden vuokratuotto on hyvä. Toimitilat, joiden terveyshistoria on heikko, putoavat armotta pois kilpailusta.

Tohtori Herman Kok, Shign-yhtiön toimitusjohtaja, luennoi kiinteistöjen siivouksesta Wageningenin yliopistossa. Shign on tieteelliseen tutkimukseen keskittynyt yhtiö, joka tutkii asumiseen ja palveluihin liittyviä poliittisia kysymyksiä ja ympäristön vaikutusta ihmisiin. i-team Solution BV (osa i-team Globalia) pyysi häntä kertomaan näkemyksensä sisätilojen merkityksestä terveydelle.